Pannupizza

Eteen tuli taas ilta, jolloin ruoan piti vain olla hyvää ja täyttävää. Ei mitään ihmeellistä, mutta sellaista siitä tavallaan tuli kuitenkin. Pizza on siitä mukava valinta, että täytteitä säätelemällä sillä saa tyydytettyä monta erilaisiin makuihin mieltynyttä suuta. Klassisemman pizzan sijasta meidän perheessä tehdään aina välillä degeneroitunutta mutta ah niin hyvää pannupizzaa Jamie Oliverin innoittamana:

Reseptiä on testattu jo monta kertaa, eivätkä olennaisia niinkään ole päälliset, vaan toimintatapa. Read the rest of this entry

Kotijuusto

Kun kerran joulun jälkeen kaikkea saa kaupoista todella edullisesti, en voinut vastustaa
kiusausta kiusata hieman anoppiani ja appeani ja ehdottaa kotijuuston tekemistä. Epäonnistuin: ehdotukseen suhtauduttiin perin suopeasti.

kotijuusto

Tässä kahvinsuodattimessa tehty osa juustoa, noin kolmasosa massasta.

Parhaalta näytti tämä ohje:*

2 l täysmaitoa
1 l piimää
3 kananmunaa
2 tl suolaa
1/2 tl väkiviinaetikkaa

Kaada maito kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Sekoita tällä välin piimä ja munat huolellisesti tasaiseksi. Kun maito kiehuu, kaada piimä-munaseos joukkoon, samoin etikka. Kuumenna seosta, kunnes se pulpahtaa kerran – nosta seos tämän jälkeen pois levyltä ja jätä se seisomaan puoleksi tunniksi kansi päällä. Puolen tunnin aikana kaiken heran pitäisi olla noussut pintaan. Nostele juustomassa kattilasta reikäkauhalla kulhoon ja suolaa se. Suolaa saa laittaa melko runsaasti, jotta se maistuisi valmiissa juustossa. Nostele massa sideharsolla vuorattuun juustomuottiin tai siivilään. Aseta paino muotin tai siivilän päälle ja anna juuston asettua yön yli jääkaapissa. Tarjoa sellaisenaan tai leivän päällä.

* Alkuperäinen ohje: http://nautiskellen.blogspot.fi/2012/03/kotijuusto.html. Kuten voitte huomata, lisäsin siihen varmuuden vuoksi tuon etikan, koska halusin varmistua siitä, että heraa todella kertyisi tarpeeksi. Ja niin kävi. Kannattaa myös mainita, että juusto ehti hyvin asettua kylmässä jo yhdessä illassa, joten iltajuhliin sen ehtii hyvin tehdä vielä saman päivän aamuna tai aamupäivällä.

 

 

Piimäkakku

Piimäkakku

Mausteinen piimäkakku on herkku, jonka muistaa mummolasta lapsuuden päiviltä. Ihanasti piparilta tuoksuva kakku on kananmunaton, joten se on hyvä tarjottava, jos allergikko osuu kylään.

4 dl piimää
2 dl tummaa siirappia
1 1/2 dl sokeria
7 dl vehnäjauhoja
3 tl kanelia
1 tl kardemummaa
1 tl inkivääriä
1 tl neilikkaa
1 1/2 tl soodaa
2 dl rusinoita
175 g sulatettua voita

  1. Sekoita piimä, sokeri ja siirappi.
  2. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja rusinat.
  3. Lisää sulatettu rasva.
  4. Sekoita taikina tasaiseksi. Kaada voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan (2,5 l).
  5. Paista 175 asteessa n. 60 minuuttia. Tarkkaile 45 min. jälkeen, ettei kakku pala pinnalta. Tarkista kakun kypsyys pistämällä sitä hammastikulla: Kypsään kakkuun ei enää tartu taikinaa.

Ruispalat juuritaikinaan

Ruispalat juuritaikinaanJuuritaikinaan tehty ruisleipä ei ole vaikeatekoista, mutta täytyy muistaa, että juuren täytyy antaa tekeytyä yksi vuorokausi ja valmistakin taikinaa on hyvä kohottaa pitkään. Taikinan valmistusvaiheet eivät onneksi vie paljon aikaa. En ole löytänyt tarkalleen tätä reseptiä mistään. Mielestäni tästä tulee hyvin aidon makuista ruisleipää. Toisella leivontakerralla ei tarvitse enää lisätä hiivaa.

JUURI

100 g ruistaikinajuurta TAI 100 g ruisleipää/hapankorppua
1 l vettä
1 l ruisjauhoja

TAIKINA

(1. kerralla, jos ei ole valmista juurta, 1 rkl tuorehiivaa ja vesitilkka!)
16 dl ruisjauhoja
1  1/2 rkl suolaa (tai maun mukaan)

  1. Murenna leipäpalat tai taikinajuuri litraan vettä. Sekoita joukkoon 1 litra ruisjauhoja. Anna seistä huoneenlämmössä 1 vuorokausi liinan alla.
  2. Seuraavana päivänä: Jos teet taikinaa ensimmäisen kerran eikä sinulla ole taikinajuurta, täytyy tässä kohtaa taikinaan lisätä 1 rkl tuorehiivaa, joka liuotetaan tilkkaan kädenlämpöistä vettä.
  3. Alusta taikinaan 1 1/2 rkl suolaa ja 16 dl ruisjauhoja. Käytä suolaa maun mukaan. Alkuperäisessä reseptissä oli 2 rkl, ja se oli mielestäni liian paljon.
  4. Anna taikinan kohota huoneenlämmössä vähintään 2 tuntia. (Voit myös kohottaa taikinan jääkaapissa yön yli, jolloin se kuitenkin täytyy ottaa paria tuntia ennen leivontaa lämpenemään.)
  5. Ota seuraavaa leivontakertaa varten juureksi talteen 100 g taikinaa ja laita se pakkaseen.
  6. Ota puolet taikinasta ja kaulitse se ruisjauhoilla jauhotetulla pöydällä n. 1 cm:n paksuiseksi levyksi. Leikkaa taikinapyörällä taikinasta paloja ja laita ne leivinpaperin päälle pellille. (Jos haluat käyttää mielikuvitusta, voit toki käyttää vaikka sydänmuottia!) Tee sitten sama toiselle taikinanpuolikkaalle.
  7. Taputtele palojen reunat kauniiksi ja pistele niihin reikiä haarukalla. Laita päälle liina ja anna kohota 20 minuuttia.
  8. Paista jokaista pellillistä uunissa 225 astetta, n. 20 minuuttia.
  9. Leikkaa veitsellä jokaisesta ruispalasta vielä lämpimänä kolme reunaa n. sentin syvyydeltä ja revi palat auki, jotta saat toivotun ”revityn” rakenteen.

VINKKI!
Jos ei huvita ruveta väsäämään ruispaloja, taikinasta saa myös yhden ison ruislimpun: Muotoile kaunis leipä, laita se pellille liinan alle ja anna kohota 1 tunti. Paista sitä ensin 250 asteessa 30 min., sitten 200 asteessa 40 min. Laita lopuksi uuni pois päältä ja anna leivän olla jälkilämmössä uunissa 15-20 min. Kiedo leipä liinaan ja leikkaa vasta jäähtyneenä.

Toskanalaiset maksaleivät – crostini toscani

14716070_10154729125234917_2682427240869541991_nPojat ovat poikia, tai henkilöt henkilöitä, miten sen nyt haluaa.

No nämä pojat kokoontuivat taasen, ja valitsin osakseni taas antipaston, se jotenkin tuntui mahdolliselta, semminkin kun käyttöön oli luvattu riistalintujen – sorsien – sisäelimiä.

Mietin ja muistelin makuelämyksiä ja palasin Firenzen kuukauteen kesällä 2013. Asuimme lähellä stadionia, ja siellä, stadionin laidalla sijainneessa pikkuravintolassa maistoimme paikallista maksa-alkupalaa: crostini toscani, suomeksi: leipää ja maksapateeta. Ei sen ihmeempää. Read the rest of this entry